Norjalaispankkeja Suomeen kuin sieniä sateella

Suomalaisten velaksi kuluttaminen tapahtuu nyt norjalaisten lainaamilla rahoilla – Norjalaispankkeja Suomeen kuin sieniä sateella

Suomalaisille tarjotut kulutusluotot ja pienlainat kiinnostavat norjalaisia pankkeja. Tavallinen tyyli on, että pankkitoiminnan hoitaminen hoidetaan kokonaan suomen ulkopuolelta.

Lyhyen ajan sisään jo kolme norjalaisomisteista, vakuudettomia kulutusluottoja tarjoavaa pankkia on rantautunut Suomeen. Monobank.fi:n, Bank Norwegianin ja Komplett Bankin rinnalle on nyt myös noussut kulutusluottoyhtiö Instabank.

Instabankin toimitusjohtaja Robert Berg kertoo yhtiön verkkosivuillaan julkaisemassa tiedotteessa, että pankilla on paljon odotuksia Suomen suhteen, hän näkee että Suomella on paljon yhtäläisyyksiä siihen tilanteeseen, mikä vallitsi Norjassa jo muutamia vuosia sitten. Norjan toiminta Instabankilla on alkanut vuoden 2016 loppupuolella.

Uuden aluevaltauksen riskejä pyritään vähentämään sillä, ettei Instabank Bergin mukaan aio perustaa konttoria Suomeen, vaan toimintaa hoidetaan suomen ulkopuolelta käsin.

Instabankin joulukuinen ilmoitus Helsingin sanomille tuo ilmi, että pankin toiminta suomessa on alkanut jo viime vuoden marraskuussa. Yhtiön sijoittajamateriaalin mukana varsinainen lainojen myynnin on taas tarkoitus alkaa vuoden 2018 alussa. Helsingin sanomat eivät saaneet Bergiä kommentoimaan tilannetta lehdelle puhelimitse.

Tiedossa on Instabankista se, että yhtiö on kertonut ulkona olevaksi nettolainakannakseen viime vuoden syyskuussa 1093 miljoonaa Norjan kruunua, mikä on euroissa 110 miljoonaa. Instabank on myös listattu Norjan pörssiin NOTC-listalle.

Suuret lainat ja luottojen yhdistäminen päivän hittituote

Tavallisesti lainoissa, joita haetaan verkon kautta, lainasummat vaihtelevat 1 000 – 50 000 euron välillä. Suomalaiset ovat viime aikoina innostuneet hakemaan suuria lainoja aiemmin haettujen kulutusluottojen maksamiseen, uudella lainalla ikään kuin järjestellään vanhoja luottoja.

Yksi tekijä, mikä houkuttelee pankkeja tarjoamaan kulutusluottoja, on näiden luottojen yleistä korkotasoa huomattavasti suuremmat korot. Pienten lainojen korot ovat tyypillisesti suurempia, kuin isojen lainasummien. Voidaan arvioida, että alle 10 000 euron kulutusluottoon tulee tavallisesti koroksi 20 – 50 prosenttia, kun taas tätä suuremmat, alle 50 000 euron lainat saa 12 -20 prosentin korolla.

Joidenkin kulutusluottojen trendinä on antaa asiakkaalle lainan lyhennysvapaata, aina siihen saakka kun asiakas täyttää 65. Käytännössä tätä ennen asiakas maksaa kuukausierässään vain korot ja kulut.

Lainaa haetaan vuodesta toiseen enemmän

Kun vuonna 2016 kulutusluottojen antaminen kasvoi alle kymmenen prosentin luokassa, vastaava luku nousi viime vuonna jo 14 prosenttiin, kertoi Finanssivalvonta viime kesäkuussa. Finanssivalvonta on alkanut kannattamaan positiivisen luottorekisterin luomista.

Suomessa luotonantajat eivät kuitenkaan tiedä asiakkaan kokonaislainatilannetta, koska tästä ilmoittava positiivinen luottorekisteri puuttuu toistaiseksi. Rekisteristä olisi saatavilla tieto lainojen yhteismäärästä. Asian huomiotta jättäminen saattaa lisätä lainojen hankintaa, kun asiakas voi edelleen ottaa uutta lainaa vanhan päälle. Nykyhetkellä asiakkaalta tarkastellaan ainoastaan tämän luottotiedot.

Ongelman ratkaisuna on käytetty Asiakastiedon palvelua, mikä on luonut porukan lainanmyöntäjistä. Tähän porukkaan on mahdollista lähettää kysely lainaa hakevan asiakkaan viimeisen puolen vuoden lainakäyttäytymisestä, jokainen porukan jäsen kertoo, onko ko. Asiakas hakenut heiltä lainaa ja onko luottoa myönnetty. Käytäntö voi nostaa lainojen hintoja ja lainanhakijoita luokitteleville yhtiöille kultakaivos. Porukalta saatua tietoa ei myöskään dokumentoida ollenkaan.

Oikeusministeriö vaatii uutta selvitystä positiivisesta luottorekisteristä

Oikeusministeriö on laittanut alulle uuden selvityksen positiivisen luottorekisterin tarpeesta. Oikeusministeri näkee selvityksen välttämättömäksi.

Selvityksen suunnitellaan valmistuvan kesäkuun loppuun mennessä ja sitä laatimassa ovat asianajaja Jukka Lång ja yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen. Selvitys tehdään uudelleen, vaikka professori Ahti Saarenpään vuonna 2013 tekemä selvitys ei nähnyt rekisterille tarvetta.

Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu, otti elokuussa asiaan kantaa moittien luottorekisteriä nykypäivään nähden ”kovasti vanhentuneeksi”. Aarnion mukaan luotonmyöntäjiä tulisi rekisterin sijaan velvoittaa aiempaa enemmän noudattamaan vastuullisen luotonantamisen tapoja.