Lainaa heti verkosta

Mikäli mielessäsi oli laina, minkäkokoinen tahansa olet tullut oikealle sivustolle. Sivustoltamme löydät kaikkien suomalaisten vakuudettomien lainojen vertailun helposti suoraan tästä alapuolelta. Mitäpä sitä tuhlata aikaa etsimällä eri sivustoilta, kun tästä löydät kaikki lainat samasta paikasta.

Laina.fi lainaa heti

Laina.fi tarjoaa kolmea erilaista rahoituspalvelua. Kertalaina on nimensä mukaisesti kerralla nostettavissa oleva laina. Käyttölainaa asiakas voi nostaa luottorajan puitteissa sellaisissa erissä, kuin tarvitsee. Kolmas Laina.fi-palvelun tarjoama rahoituspalvelu on Mastercard-luottokortti.

Luotonhakijan tulee olla vähintään 20-vuotias ja luotonmyöntämisen yläikäraja on 75-vuotta. Myös hakijan luottotiedot tarkastetaan. Hakijalla pitää olla lisäksi pankkitili, nettipankkitunnukset sekä matkapuhelinliittymä, jolla voi kirjautua Online-palveluun tai nostaa käyttöluottoa tekstiviestillä.

Kertalainaa hakija voi hakea 600-2500€. Lainan asiakas maksaa takaisin 12 yhtä suuressa erässä vuoden aikana. Kertalainan vuosikorko on 24,5% ja nostopalkkio 9,25%.

Käyttölainan luottorajaksi myönnetään 2100€. Luottoa voi nostaa kerralla vähintään 50€ ja enintään 2100€. Nostoja voi tehdä myös tekstiviestillä. Rahat maksetaan asiakkaalle heti tai heti asiakaspalvelun avauduttua viimeistään seuraavana päivänä. Asiakas maksaa nostetun luoton takaisin kuukausittain ja yhden takaisinmaksuerän suuruus on joko 10% nostetun luoton määrästä tai vähintään 50€/kk. Asiakas voi valita eräpäivän joko kuukauden loppuun tai kuukauden puoliväliin. Myös laskutustapa on asiakkaan valittavissa ja hän saa kotiin joko paperilaskun tai laskun sähköpostilla.

DCFBlueCard on vuosimaksuton Mastecard, jolle voidaan myöntää 500€ luottoraja. Nostetusta luotosta peritään 10% nostopalkkio ja 5% kuukausikorko. Muita kuluja Mastercardin käytöstä ei koidu. Yksi takaisinmaksuerä on vähintään 50€ mutta koko luoton voi myös maksaa takaisin vaikkapa kerralla.

Laina.fi asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimella tai sähköpostilla joka päivä.

Tutustu laina.fi palveluun ja muihin lainanantajaan lainaton.fi -sivustolla.

Norjalaispankkeja Suomeen kuin sieniä sateella

Suomalaisten velaksi kuluttaminen tapahtuu nyt norjalaisten lainaamilla rahoilla – Norjalaispankkeja Suomeen kuin sieniä sateella

Suomalaisille tarjotut kulutusluotot ja pienlainat ja niiden tarjoaminen kiinnostavat norjalaisia pankkeja. Tavallinen tyyli on, että pankkitoiminnan hoitaminen hoidetaan kokonaan suomen ulkopuolelta.

Lyhyen ajan sisään jo kolme norjalaisomisteista, vakuudettomia kulutusluottoja tarjoavaa pankkia on rantautunut Suomeen. Monobank.fi:n, Bank Norwegianin ja Komplett Bankin rinnalle on nyt myös noussut kulutusluottoyhtiö Instabank.

Instabankin toimitusjohtaja Robert Berg kertoo yhtiön verkkosivuillaan julkaisemassa tiedotteessa, että pankilla on paljon odotuksia Suomen suhteen, hän näkee että Suomella on paljon yhtäläisyyksiä siihen tilanteeseen, mikä vallitsi Norjassa jo muutamia vuosia sitten. Norjan toiminta Instabankilla on alkanut vuoden 2016 loppupuolella.

Uuden aluevaltauksen riskejä pyritään vähentämään sillä, ettei Instabank Bergin mukaan aio perustaa konttoria Suomeen, vaan toimintaa hoidetaan suomen ulkopuolelta käsin.

Instabankin joulukuinen ilmoitus Helsingin sanomille tuo ilmi, että pankin toiminta suomessa on alkanut jo viime vuoden marraskuussa. Yhtiön sijoittajamateriaalin mukana varsinainen lainojen myynnin on taas tarkoitus alkaa vuoden 2018 alussa. Helsingin sanomat eivät saaneet Bergiä kommentoimaan tilannetta lehdelle puhelimitse.

Tiedossa on Instabankista se, että yhtiö on kertonut ulkona olevaksi nettolainakannakseen viime vuoden syyskuussa 1093 miljoonaa Norjan kruunua, mikä on euroissa 110 miljoonaa. Instabank on myös listattu Norjan pörssiin NOTC-listalle.

Suuret lainat ja luottojen yhdistäminen päivän hittituote

Tavallisesti lainoissa, joita haetaan verkon kautta, lainasummat vaihtelevat 1 000 – 50 000 euron välillä. Suomalaiset ovat viime aikoina innostuneet hakemaan suuria lainoja aiemmin haettujen kulutusluottojen maksamiseen, uudella lainalla ikään kuin järjestellään vanhoja luottoja.

Yksi tekijä, mikä houkuttelee pankkeja tarjoamaan kulutusluottoja, on näiden luottojen yleistä korkotasoa huomattavasti suuremmat korot. Pienten lainojen korot ovat tyypillisesti suurempia, kuin isojen lainasummien. Voidaan arvioida, että alle 10 000 euron kulutusluottoon tulee tavallisesti koroksi 20 – 50 prosenttia, kun taas tätä suuremmat, alle 50 000 euron lainat saa 12 -20 prosentin korolla.

Joidenkin kulutusluottojen trendinä on antaa asiakkaalle lainan lyhennysvapaata, aina siihen saakka kun asiakas täyttää 65. Käytännössä tätä ennen asiakas maksaa kuukausierässään vain korot ja kulut.

Lainaa haetaan vuodesta toiseen enemmän

Kun vuonna 2016 kulutusluottojen antaminen kasvoi alle kymmenen prosentin luokassa, vastaava luku nousi viime vuonna jo 14 prosenttiin, kertoi Finanssivalvonta viime kesäkuussa. Finanssivalvonta on alkanut kannattamaan positiivisen luottorekisterin luomista.

Suomessa luotonantajat eivät kuitenkaan tiedä asiakkaan kokonaislainatilannetta, koska tästä ilmoittava positiivinen luottorekisteri puuttuu toistaiseksi. Rekisteristä olisi saatavilla tieto lainojen yhteismäärästä. Asian huomiotta jättäminen saattaa lisätä lainojen hankintaa, kun asiakas voi edelleen ottaa uutta lainaa vanhan päälle. Nykyhetkellä asiakkaalta tarkastellaan ainoastaan tämän luottotiedot.

Ongelman ratkaisuna on käytetty Asiakastiedon palvelua, mikä on luonut porukan lainanmyöntäjistä. Tähän porukkaan on mahdollista lähettää kysely lainaa hakevan asiakkaan viimeisen puolen vuoden lainakäyttäytymisestä, jokainen porukan jäsen kertoo, onko ko. Asiakas hakenut heiltä lainaa ja onko luottoa myönnetty. Käytäntö voi nostaa lainojen hintoja ja lainanhakijoita luokitteleville yhtiöille kultakaivos. Porukalta saatua tietoa ei myöskään dokumentoida ollenkaan.

Oikeusministeriö vaatii uutta selvitystä positiivisesta luottorekisteristä

Oikeusministeriö on laittanut alulle uuden selvityksen positiivisen luottorekisterin tarpeesta. Oikeusministeri näkee selvityksen välttämättömäksi.

Selvityksen suunnitellaan valmistuvan kesäkuun loppuun mennessä ja sitä laatimassa ovat asianajaja Jukka Lång ja yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen. Selvitys tehdään uudelleen, vaikka professori Ahti Saarenpään vuonna 2013 tekemä selvitys ei nähnyt rekisterille tarvetta.

Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu, otti elokuussa asiaan kantaa moittien luottorekisteriä nykypäivään nähden ”kovasti vanhentuneeksi”. Aarnion mukaan luotonmyöntäjiä tulisi rekisterin sijaan velvoittaa aiempaa enemmän noudattamaan vastuullisen luotonantamisen tapoja.